from love to species

Eevi

Eevi

Minä

Minua kiehtoo erilaisten tunteiden ja aitojen tilanteiden ikuistaminen. Kun kuvaan on saatu vangittua hetken tunne ja tunnelma niin, että sitä voisi katsella loputtomiin, voin kuvaajana sanoa päässeeni tavoitteeseen. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Kuvaushetkellä kaikki tunteet ovat sallittuja, niin ilo, suru, ihastus tai vihakin, koko tunteiden kirjo.

Lapsena kuljin metsässä kahden veljeni ja siskojeni kanssa tehden elokuvia isän videokameralla. Jokainen liikenevä kasetti äänitettiin täyteen ja jos ei löytynyt tyhjää kasettia, nauhoitimme huoletta toisten kasettien päälle. Äidin koulutuskasetit ja mielestämme isän 50-vuotisjuhlavideo oli mielestämme jo niin nähty, että nekin saivat parempaa käyttöä. Syntyi hauskoja videoita ilman editointiohjelmia, suoraan kasetille kuvakulmia ja leikkauksia vaihdellen. Monen videon alusta kuuluu kirkas lapsen huuto “Kymmenen”. Ohjaajan neuvoa oli kuunneltu, kun hän oli kehottanut laskea mielessään kymmeneen ennen liikkumista kameraa kohden.

Lapsuuden videoprojektit lienevät alkuinnostuksena sille, että lähdin opiskelemaan media-assistentiksi Tampereen ammattikoulun videopainotteiselle linjalle. Valmistumisen jälkeen keskityin kuitenkin muihin asioihin, kunnes muutama vuosi sitten sain joululahjaksi järjestelmäkameran. Se on ehdottomasti parhaita lahjoja mitä olen koskaan saanut! Kamerasta intoutuneena lähdin opiskelemaan valokuvausta Voionmaan opistoon, jonka jälkeen kulutin koulun penkkiä myös Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskellen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa.

Nyt olen tehnyt sivutoimisesti valokuvaajan töitä jo muutaman vuoden ajan. Portfolion takaa löytyy referenssejäni ja blogista ajatuksia elämästä.

Toivon, että kuvaustyylini kiinnostaa sinua! Ota ihmeessä yhteyttä ja kysy tarjous.